Ken tietä kulkee, tien on vanki,
ja vapauden tarjoo vain umpihanki.
Ajatuksen taisi pukea sanoiksi Aaro Hellaakoski, runoilija. Vaikka Etelä-Savossa ei ole ollut nähtävissä umpihangesta jälkeäkään koko talvena, on täällä silti siihen törmätty Kaijan poikkeavaa kuntoutusohjelmaa suunniteltaessa.
Muunlaisia kuin mukavaan istumiseen tehtyja pyörätuoleja ei ole olemassakaan.
Miten hoivakodin hoitajat – ja heidän työturvallisuusmääräyksensä – mahtaisivatkaan suhtautua siihen, että yksi asukas yhtäkkiä oleskelee lattiatasossa?
Millainen Kaijan liikkuma-alustan tulee olla, jotta se ei olisi liian pehmeä eikä liian kova, ei liian liukas eikä liian pitävä?
Tällaisten kysymysten umpihangessa olemme olleet jumissa. On tarvittu asioiden pohdinta- ja kypsyttelyaikaa. Ja tarvitaan edelleen. Onneksi ei ole kiire – vaikka toisaalta kuolema onkin joka ilta päivää lähempänä. . .
Kaija voi hyvin, hänen terveydentilansa on vakaa ja jo tutuiksi tulleita pikkuruisia edistysaskelia on riittänyt. Oma-aloitteinen puhe on lisääntynyt, mikä erityisesti ilahduttaa minua.
Kun tänään menin Kaijan luo, oli hänen huoneestaan iso lattiamatto poissa. Kummastelin ääneen, missä se on ja kuka sen on vienyt. Kaijakin pudisteli päätään ja oli ihmettelevinään. Tapamme mukaisesti otin viinilasit esiin, kaadoin niihin päivän rosé-viinimme ja Kaija tarttui lasiinsa kohottaen sen kilistelyä varten. Lasien kilahduksen haihduttua avaruuteen Kaija nauruaan pidätellen lausui:
- Mä kusin siihen!
Olin hetken ihan kuutamolla, mitä tuo vaimo nyt horisee?
- Ai kusit siihen matolle, vai?
- No niin tein!, sanoi Kaija ja purskahti nauruun.
En uskonut. Tivasin, miten se olisi edes teknisesti mahdollista, jos istuu pyörätuolissa vaippa housuissaan. Kaija pysyi tiukasti kannassaan. Päätin kysyä lähtiessä henkilökunnalta.
Näin ilmeisesti oli kuitenkin tapahtunut. Matossa oli ollut märkä läntti keskellä ja Kaija oli nauraen väittänyt kusseensa siihen. Mutta ei pystynyt henkilökuntakaan selittämään, miten se olisi ollut mahdollista.
Ehkä me olemme tässä nyt lähestymässä asian ydintä: Kaija tietää, että vaipoista on päästävä eroon ennen kuin kotiin muuttamista edes harkitaan. Jos lähes liikuntakyvytön ihminen pystyy pissimään matolle pyörätuolissa vaipoissaan istuen ja vielä elvistelee sillä, ei luulisi että vessatarpeestaan etukäteen kertominen olisi ylivoimaista! Kaijalle nyt ainakaan!
Juuso
Kaija Juurikkala 
Näillä tiedoilla umpihanki kyllä sulaa.
Unelmien kanssa on hyvä myös revitellä. MITÄ JOS pitää sisällään eri asiat kuin entä jos.
Yritän muistella Kaijan valoisaa ateljeeta. MITÄ Jos kotiin pääsy lähenee, ja tatamikin löytyy.
Kaikkea ihmeellistä voi tapahtua, sen olen teiltä oppinut.
TykkääTykkää
Yöllä mietin, että mitä ihmettä voisin vastatata tähän Juuson viimeiseen postaukseen, kun selvästi mieleni tekee. Olen ollut vähän hämmentynyt. Olenko aivan tosikko, kun en yhtään naurusta purskahdellut. Ennemminkin surua tunsin. Ja avuttomuutta. Sitä Kaijaa, johon tutustuin vuonna 2017, en saa takaisin, enkä ole niin odottamassakaan. Jotain uutta Kaija löytää tältä taipaleeltaan. Siinä näkyy tosikkouteni, että en kuitenkaan näe Kaijaa nykyisellään ”kusevana keijuna” (anteeksi Virpi, kun näin lainaan sanojasi). Arvelen, että on vain halu nähdä asia hauskana ja huolettomana tai pyrkimyksenä loihtia leikkimielistä selitystä selittämättömälle märälle läntille. Ja kaikkihan me kusemme tavalla tai toisella.
Yöllä laitoin vasemman käteni Kaijan poskelle, oikean käteni Juuson poskelle. Silmät suljettuina silmiinne katsoen tahdoin olla jotenkin yhteydessä. Hitaasti liu’utin lämpimän kämmeneni hyväillen alas Kaijan korvalehdellä, Juuson korvalehdellä.
Jos jokin olemisen tapa päättyy, niin varmaankin siinä itsessään jo on jonkin seuraavan vielä tuntemattoman siemen. ”Siihen mikä menetetään, liittyy suru, ja siihen mikä on syntymässä, liittyy yllätys.”
TykkääLiked by 1 henkilö
Kikka, sinä puit sanoiksi myös minun ajatukseni.
Kaikkea Hyvää Kaijalle ja koko perheelle!
TykkääTykkää
Pitkästä aikaa Kaijan kuulumisten äärellä naurun tyrskettä😊
Terveiset ja voimia edelleen toipumisen taipaleelle💫
TykkääTykkää
Melkoinen voiman merkki. Tämä tuo iloa kyllä monelle!!!
TykkääTykkää
Ihan mahtavaa 😅❤️. On tainnut Tähteläiset olla mukana pissareissussa auttamassa 💞. Iloa, valoa ja rakkautta teille 🙏🦄🥰
TykkääTykkää
Kyllä tuo minuakin naurattaa, vaikka hoitajia ei varmaan naurattanut 😀
Jos se läntti matossa olikin vettä. Kuka tietää.
❤ terkkuja toipuvalle Kaijalle ja Juusolle voimia jokaiseen päivään!
TykkääTykkää
Kiitos Kaija & Juuso ! Rehelliset matkakertomukset elämästänne Kaijan toipumismatkalla ovat niin virkistävää ja pysäyttävää luettavaa. Jokainen meistä ” toipuu ” ja etenee tavallaan. T. Tuuli Käpylästä katsellen Kaijan maalaamaa Parantavaa Enkeliä sänkyni vieressä . Kiitos. Edetään askel tai harppaus kerrallaan. Voimalähetys täältä ❤️
TykkääTykkää
Haaaah, nyt ei voi ku nauraa!
Voi vitsi. Nää on just näitä ”maagisia” juttuja, joita hoitopuolella tapahtuu..
Terveisiä Kaijalle, kusevalle keijulle!
Ja edelleen sulle, Juuso jaksua ja voimia yläkerrasta!!
TykkääTykkää
Olipahan makoisan piristävää tarinaa 😅😅😅
Voimaa, kirkasta valoa, pieniä ja isoja ihmeitä & valtavasti rakkautta teille kummallekin 💜✨🌀🧚♀️💎🍀🦄💗🦋
TykkääTykkää