Korona oli tehdä meille tepposet. Tai ei oikeastaan korona itse vaan tähän uuteen uhkaan aluksi hätäisesti ja paniikilla reagoiva yhteiskunta. Kun kulkutautia alettiin rajoituksin suitsia, tuli Kelalta määrys hoivakotien vierailukiellosta, joka alkuun markkinoitiin absoluuttisena: kukaan henkilökunnan ulkopuolinen ei saa tulla edes käymään. Tämä tarkoitti, että Kaija olisi jäänyt tyystin ilman terapiaa, koska Kelan ohjeissa kaikki lähiterapia kiellettiin ja kehotettiin siirtymään etäyhteyteen. Kelalta vain jäi ensivaiheessa huomaaamatta yksi aika iso asiakasryhmä eli juuri Kaijan kaltaiset totaalikuntoutujat, jotka eivät pysty (vielä) noudattamaan jumppaohjeita näyttöpäätteen kautta. Ihan henkilökohtaisesti haluaisin nähdä – tai edes tietää – miten Kelassa ajateltiin esim. fysioterapia etänä toteutettavaksi.
Onneksi järki palasi viikossa Kelaankin, ja uusissa ohjeissa vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa työskentelevät henkilökohtaiset terapeutit rinnastettiin hoitohenkilökuntaan, mikä oikein onkin. Näin Kaijan kaikki terapiat saivat viikon seisokin jälkeen jatkua normaalisti. Ameriikan paljon lausuvan nykypresidentin mielipiteistä löytyi tähän tilanteeseen kerrankin oikeaan osuva tiivistelmä: hoito ei voi olla pahempi kuin itse tauti.
Juuri sitä se olisi Kaijalle ollut. Jos hän olisi tässä kuntoutuksen vaiheessa jäänyt kuukausiksi vaille terapioitaan, olisi taantuma ollut varma. Ja paha. Hän oli juuri päässyt puheterapiassa uuteen alkuun, esineiden ja asioiden nimeäminen oli selkeästi paranemassa ja oma-aloitteinen puhe nousemassa uudelle tasolle. Aivohalvauspotilaiden puheenkehityksestä olen kuullut sanottavan, että päästyään kunnolla vauhtiin se alkaa ruokkia itse itseään. Koronan alkupaniikin aikaan Kaija oli juuri uuden kynnyksellä, ja terapia oli erityisen suuressa roolissa.
Kaijan kehovalmentaja valitettavasti jäi Hyvinkäälle, kun Uusimaa eli Vähä-Suomi erotettiin Suomesta. Ei taida olla ”välttämätöntä syytä” ylittää rajaa, kun muut terapiat saivat jatkua.
Minä en pääse Kaijan luo. Niinpä aloitin ensin kirjeiden kirjoittamisen. Kerroin Kaijalle koronasta ja muista julkisista tapahtumista ja yritin selittää, miksei minua ole viime aikoina näkynyt. Kun tapasin hänet nokikkain ensimmäistä kertaa koronarajoitusten voimaantulon jälkeen, hän väitti, ettei ole saanut minulta yhtäkään kirjettä, nauroi vain ja kyseli, että olenko muka kirjoittanut hänelle kirjeitä. Kyllä olen ja ihan vanhaan malliin postissa lähettänyt, kuten silloin nuorena liki 40 vuotta sitten. Täytyy kyllä myöntää, että kirjeiden kirjoittamisen motiivi meni laakista pakkasen puolelle. Nyt en ole enää kirjoittanutkaan.
Tapaamme nykyisin noin kerran viikossa. Kun minulle tulee muutakin asiaa Mikkeliin, soitan Validiaan ja pyydän hoitajia pukemaan Kaijalle ulkovaatteet päälle ja pukkaamaan sovittuun aikaan pihalle. Sitten kelistä riippuen joko työntelen Kaijaa viereisen Pankalammen rantoja pitkin tai ajelemme autolla ympäriinsä. Ja juttelemme. Enemmän tai vähemmän. Kun harvoin tapaamme, on sattuman osuus Kaijan mielentilasta ja -vireydestä suurempi kuin tiheämmästi nähdessä.
Minulle tämä vaihe sopii kuitenkin oikein hyvin. Kun vielä pidin kiinni itselleni määräämästäni velvoitteesta mennä tapaamaan Kaijaa päivittäin, ahdistukseni pikkuhiljaa lisääntyi ja yöunet vaikeutuivat. Vaistonvaraisesti harvensin käyntejäni ja sain taas nukutuksi. Nyt kun ulkoinen pakko estää minua ravaamasta Kaijan luona, olen huomannut tunteitteni Kaijaa kohtaan muuttuvan lähemmäs alkuperäistä, pitkän parisuhteen muovaamaa syvyyttä ja luottamusta; todellista rakkautta, joka ei horju kumppanin (toivottavasti) tilapäisestä sairaudesta huolimatta. Ilmiöt asettuvat aikaperspektiivin kautta oikeisiin mittasuhteisiinsa.
Kaunista pääsiäistä kaikille!
Juuso
Kaija Juurikkala 
Näin koulujen päätöspäivänä olette monesti mielessä. Tuli taas katsottua Kaijan sielunkuvista kertova pätkä.
Oma elämäntie on suuri mysteeri. Toisinaan päivä on kuulas ja kirkas, toisinaan epävarmuus ja ahdinko vyöryy päälle.
Näinäkin aikoina, onnea ja uskoa tulevaan. Ja lämpimät (alati kasvavat) kiitokset menneestä.
TykkääTykkää
Toivottavasti kaikki on hyvin ja menee parempaan suuntaan.❤️
TykkääTykkää
❤️ Olette usein mielessäni. Kevättä! 🌱
TykkääTykkää
Hei!
Hassu ja outo kysymys Juusolle, ja Kaijalle: olisiko Kaijalla tallessa jossain sellainen sielunkuva, jossa on pikkuprinssin näköinen tyttö huivi päässä ja valopallo kädessä?
Voi olla, ettei kuvia ole talletettu, tai sitten on…. se on nyt pyörinyt mielessäni, olisiko maalattu v. 2017, Turussa. Itkin Kaijalle, kun en voinut sitä ostaa silloin. Hän siinä katseli hetken kun itku kurkussa sanoin, etten voi ostaa sitä. Ja sitten ne kyyneleet vaan tuli, todella runsaina.. Hän teki hetken kuluttua kädellä päänsä päällä heilautuksen ja halasi rauhassa. Ja minä poistuin hämmentyneenä, mutta syvä rauha sisälläni. Nyt tuo kuva siis on noussut paljon mieleeni ja tosiaan mietin, onko noita missään tallessa, jotta voisi vielä ostaa?
Lämpimin Terveisin
Terhi Jokila
TykkääTykkää
Hei Terhi,
Kaijan kaikki jäljellä olevat, vv. 2016 – 17 maalatut taulut ovat nähtävissä osoitteessa http://www.galleriakaijajuurikkala.fi/myytavat-maalaukset/
Kuvailemaasi taulua siellä tuskin on – minullakin on siitä hatara mielikuva – mutta katsoa aina kannattaa!
terv.
Juuso
TykkääTykkää
❤
TykkääTykkää
Kiitos Juuso kun jaat Kaijan kuulumisia. Mielessä hän on usein, kaikkea hyvää teille molemmilla ❤
TykkääTykkää
”Absence makes the heart grow fonder”, sanoo jotkut. Mahdollisimman hyvää, vaikka erilaista, kevättä ja vaihetta yhteisellä matkallanne.
TykkääTykkää
Mukavaa pääsiäisen aikaa teille molemmille – ja voimia.Olette usein mielessäni 🙂
TykkääTykkää
Kiitos Kaijan kuulumisista. Ihanaa Pääsiäistä sekä iloa ja valoa teille molemmille. ♡
TykkääTykkää
Kaija arvostaa varmasti hoivaasi ja huolenpitoasi, vaikka tässä kohtaa oikeat sanat jäisivätkin odottamaan vielä kirjeiden osalta. Energia
voi kertoa enemmän kuin sanat ja ehkä Kaija yritti olla leikkisä?
On hienoa kuulla että Kaija on edistynyt koko ajan, ja vaikka korona tuo omat mausteensa, niin asioilla on tapana järjestyä, joskus jopa mutkan kautta 🙂
Oikein hyvää pääsiäistä teille molemmille!
TykkääTykkää
Levollista pääsiäistä! 🐣Kaijalle paljon terveisiä🤗
TykkääTykkää
Kiitos Juuso kuulumisista! Terveiset myös Kaijalle!
Aurinkoa päiviinne!
T. Aila
TykkääTykkää
Kiitos uutisista, joka kertoo myös itsensä rakastamisen tärkeydestä.
Pääsiäisen kantamaa ja antamaa voimaa ja iloa!
t. Marjatta
TykkääTykkää
Onpa erikoista. 3,5v kehitysvammaisen lapsen fysioterapia on katkolla samaan aikaan.
TykkääTykkää
Hyvää pääsiäistä Kaijalle ja sinulle!
☺Sari
TykkääTykkää
Kiitos kuulumisista ja oikein hyvää pääsistä teille molemmille! Tsemppihalit molemmille ❤
TykkääTykkää
Hyvin kirjoitettu! Asiaa..
Hyvää pääsiäistä teille molemmille.
Voimia ja Valoa!
TykkääTykkää
Kiitos Juuso Yksi päivä mietin että mitähän Kaijalle kuuluu…no nyt tiedän🙂 Hyvää Pääsiäistä Teille molemmille ! Terv.Sinikka ja Seppo
TykkääTykkää
Kiitos taas jakamisesta! On aina ilahduttavaa, että Kaija edistyy. Ja hyvä oli myöskin kuulla että saat itseäsi tasapainoon tämän pakollisen pysähdyksen aikana.Niin valitettavaa kuin se onkin, omaiset monesti jäävät vaille tarpeellista tukea näissä tiukoissa paikoissa. Koeta muistaa itsesi myös, se on perheellesi paras lahja, niin paljon on nyt harteillasi. Mukavaa ja levollista Pääsiäisenaikaa teille kaikille!
TykkääTykkää
Kiitos Kaijan kuulumisista. Hyvä että terapia jatkuu ja auttaa. Korona on vaikeuttanut monen ihmisen elämää. Toivotaan, että tilanne loppuisi pian ja päästäisiin normaalitilaan.
Hyvää pääsiäistä voikaan hyvin, terveiset Kaijalle.
TykkääTykkää
Kiitos Kaijan kuulumisten jakamisesta tänne koronan keskelle ❤ Kevään kauneutta, lisääntyvää valoa ja vahvistuvaa elämäniloa Kaijalle ja sinulle Juuso!!!
TykkääTykkää